Retkeilya

Vietimme menneen viikonlopun isantaperheeni kanssa retkeillen Lake Muskegon - jarven rannalla. Parkkeerasimme asuntovaunumme viihtyisalle ja rauhaisalle retkeilyalueelle, jonne kokosimme myos ulkoiluteltan. Nuotiossamme paloi tuli lahes kaiken aikaa, ja vietimme useita tunteja vain istuskellen sen ymparilla, lukien kirjoja ja jutellen. Kyseessa oli siis todellinen rentoutuminen jannittavan tyoviikon jalkeen.


Loytyyko sateenkaaren paasta aarre?

Lauantaiaamuna herasimme aurinkoiseen saahan, ja paatimme aloittaa paivan rennolla kymmenen kilometrin holkkailylenkilla, joka paattyi kylan keskustassa sijaitsevaan pieneen rinkelikauppaan. Tarjolla oli kymmenia erilaisia rinkeleita seka kahvilaatuja, joten aamiainen oli poikkeuksellisen herkullinen! Loppupaiva kuluikin jarven rannalla kavellessa seka aurinkoa ottaessa, ja illan pimetessa istuimme nuotion aaressa valmistaen amerikkalaisten partiolaisten kehittelemia herkkupaloja, jotka koostuivat grillatuista vaahtokarkeista, suklaasta ja kekseista.


Palmuaiheinen retkeilypaikkamme
Sunnuntaiaamun saa naytti lupaavalta, mutta muuttui pian ukkoseksi, joten kokosimme nopeasti tavaramme ja pakkauduimme autoon ja suuntasimme kotia kohti. Haitta ei ollut suuri, silla kotiin paluun jalkeen loppupaiva sujui rattoisasti huipputarjouksia bongaillen laheisessa ostoskeskuksessa.

Alkuhuumaa

Ensimmaiset tyopaivat on nyt koettu, ja yhdella sanalla ilmaistuna voisin todeta etta mahtavaa! Harjoitteluohjelmani alkuaika koostuu suurimmalta osin tutustumisesta yrityksen eri tytaryhtoihin, toimintaan, tuotteisiin ja ihmisiin. Kyseessa on siis suurten ajoneuvojen runkoja ja valmiita pelastusajoneuvoja valmistava amerikkalainen porssiyhtio, jonka liikeidea perustuu massakustomointiin, tekniseen edellakavijyyteen seka laadukkaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Yrityksella on yhteensa nelja tytaryhtiota, joilla on toimintaa neljassa eri osavaltiossa.

Heti ensialkuun paasin kierrokselle tehtaaseen seuraamaan kuinka ajoneuvojen runkoja ja koppeja valmistetaan ja kootaan. Koska jokainen ajoneuvo kustoimoidaan yksityiskohtia myoten kunkin asiakkaan vaatimusten mukaiseksi, tehdas muistuttaa lahinna tyopajaa, jossa eri valmistusvaiheissa olevat ajoneuvot kulkevat pisteelta toiselle. Toimistotilat sijaitsevat tehtaan valittomassa yhteydessa, ja minun tyopisteeni on eraan valmistusrakennuksen ylakerrassa.

Olen tuntenut itseni monta kertaa etuoikeutetuksi kuluneen viikon aikana, kun olen paassyt tapaamaan lukuisia yrityksen keskeisia henkiloita. He ovat kertoneet minulle yrityksen toiminnasta ja omasta tyonkuvastaan seka vastanneet kattavasti kysymyksiini, joita esitan jatkuvasti. Ensimmaisena tyopaivanani itse toimitusjohtaja vei minut lounaalle paikalliseen meksikolaiseen ravintolaan, ja sain kayttaa hanen tyohuonettaan silla valin kun omaa tyopistettani koottiin. Olen tavannut myos markkinoinnista ja rahoituksesta vastaavia henkiloita. Oma esimieheni vastaa strategisesta suunnittelusta, markkinointiviestinnasta ja brandinluonnista, joiden parissa tulen tyoskentelemaan harjoitteluni aikana.

Nyt on sunnuntai-ilta ja kaapissa koreilevat uudet tyovaatteet valmiina kohtaamaan huomisen haasteet, joihin kuuluu ajaminen laheiseen kaupunkiin tapaamaan erasta yhtion suurimmista sijoittajista. Pizzalahetti saapui juuri tuoksuvan paketin kera, joten minun on parasta lahtea ahmimaan!

Pikavisiitti Bostonissa

Olen vihdoinkin saapunut Lansingiin! Lahdin matkaan iltapaivalla lauantaina ja saavuin perille eilen ennen puoltapaivaa. Matkatunteja kertyi yhteensa 30, enka nukkunut niista lahes yhtaan. Ekstrana matkaani kuului vierailu Bostonissa. Lentokone oli juuri laskeutumassa New Yorkiin, muutamien kymmenien metrien paassa kiitoradasta, kun se joutui keskelle ukkosmyrskya ja joutui nousemaan takaisin ilmaan. Se lensi Bostoniin, jossa vietimme pari tuntia odotellen myrskyn tyyntymista. Kun vihdoin paasimme laskeutumaan New Yorkiin, jonossa portille oli 20 konetta. Hyva puoli seitseman tunnin viivastyksessa oli se, etta keskella yota passintarkastukseen ja tulliin ei ollut minkaanlaista jonoa. Hyvantuuliset virkailijat jopa heittivat kanssani lappaa, johon en kuitenkaan uskaltanut yhtya muuten kuin nauramalla heidan jutuilleen.

On ollut hienoa palata kotiin. Asun lukioaikaisen vaihtoperheeni luona rauhallisella omakotialueella, ja talomme on amerikkalaisittain tilava ja viihtyisa. Metsikon vieressa sijaitsevalla takapihalla on terassi, poreallas ja grilli. Saavuin eilen juuri sopivasti viettamaan isanpaivaa, jonka kunniaksi menimme porukalla ravintolaan syomaan. Tarjolla oli mitapa muuta kuin jattiannokset pihveja ja ranskalaisia perunoita, seka niin paljon cokista kuin vain jaksoi juoda.

En muuten ole shoppailuaddikti. Olin kuitenkin ollut maassa jo puoli vuorokautta, kun satuimme kaymaan Hilfiger - myymalassa kotimatkalla Detroitin lentokentalta. En millaan voinut olla ostamatta sopoa vaaleansinista pikeemekkoa. Nyt kiitan ja kumarran itselleni sen kunniaksi, etten ostellut lahes mitaan kuluneen kevaan aikana. Taalta kun saa kaikkea tavaraa halvemmalla ja valikoimat poikkeavat kotimaisista.

Kuluneen viikon aikana, jonka vietin Helsingissa, kerkesin nakemaan kahdeksaa eri kaveriani, joista useimpia en ollut nahnyt Australiasta paluuni jalkeen. Perjantaina lahdimme ystavani Anun kanssa Tallinaan. Paiva oli onnistunut. Saa oli suurimmalta osin aurinkoinen, joten kiertelimme enimmakseen historiallisten rakennusten ja mukulakivikatujen taytteisessa vanhassa kaupungissa. Eras reissun kohokohdista olikin paivakahvituokio venalaisittain erittain prameasti sisustetussa kahvilassa, jossa soimme pienet ylimakeat suklaaleivokset. Loysimme myos rauhaisan puiston kukkineen ja suihkulahteineen vain parin kilometrin paasta ydinkeskustasta.


Paivasiiderilla


Tallinan vanhaa kaupunkia

Edistystä

Jos kaikki sujuu tästä lähtien suunnitelmien mukaan, viikon päästä olen istunut parikymmentä minuuttia Finnairin lentokoneessa matkalla Lontooseen. Takana on internetin kautta hoidettu haastattelu, lomakkeiden täyttämistä, passikuvan hankinta, laskujen maksamista, FedEx:in paketin seurantaa... Edessä on vielä toinen haastattelu USA:n konsulaatissa Helsingissä, jonka jälkeen toivon saavani viisumin parissa päivässä. Ja sitten edessä onkin enää matka! Onnistuin saamaan vielä suhteellisen halvat lennot New Yorkiin, mutta joudun viettämään siellä yön ennen jatkolentoa Detroitiin.

Viimeiset viikot olen matkaillut kotimaassa. Kajaanissa viihdyin keskiviikkoon saakka, jolloin suuntasin kohti Jyväskylää vierailemaan ystäväni ja hänen uusien perheenjäsenentensä luona. Nyt olen Järvenpäässä tätini luona, ja päävastuussa ohjelmasta ovat olleet pienet serkkuni. Sääkin on ollut suotuista, aurinkoinen ja lämmin, joten pääsin kuin pääsinkin nauttimaan oikeasta Suomen kesästä! Ensi viikon vietän kiertolaisena Helsingissä eri kavereideni luona, ja koitan keretä näkemään mahdollisimman monia ihmisiä ennen lähtöpäivän koittoa.

Lomailu saa kyllä minun puolestani jo riittää. Odotan innolla, että pääsen ensi kertaa testaamaan yliopistossa opittuja tietoja ja taitoja oikeassa elämässä. Toivon, että tuleva työni on haastavaa ja monipuolista, mutta ei tietenkään liian stressaavaa. Tylsistyessäni aikaisemmissa töissäni - myyjänä ja mäkkärin kassalla - ajattelin, että onneksi koulutus takaa sen etteivät kyseiset hommat tule pysyvästi kuulumaan elämääni. Tärkeintä minulle työssäni on mahdollisuus kehittää itseäni, oppia uutta ja vaikuttaa asioihin. Laajemmin ajateltuna on kuitenkin tärkeää, että yhteiskunnasta löytyy myös ihmisiä, jotka tekevät mieluiten niin yksinkertaisia hommia ettei niitä pahemmin tarvitse pohtia työpäivän jälkeen. Meitä on siis moneksi, ja olisi hienoa jos jokainen voisi tehdä itselleen parhaiten sopivia hommia!

Keväisestä Pietarin reissusta innostuneena päätin mielikuvituksessani palata noihin arvokkaiden vanhojen rakennusten täyttämiin maisemiin lukemalla Leo Tolstoin Anna Kareninaa. Avasin pölyltä tuoksuvan kirjan varautuen ylipitkiin kuvauksiin ja kuiviin dialogeihin, mutta parinkymmenen sivun jälkeen olin koukussa. Pääsin ensimmäisen osan loppuun, ja aion ehdottomasti jatkaa tarinan seuraamista ensi syksyn pimeinä iltoina. Oli mukavaa lukea vaihteeksi oikeaa kaunokirjallisuutta prujujen, Hesarin, T&K - lehden ja muotilehtien lisäksi.